Karkkilan lukio.

Yhteiskunnallinen innovaatio In Action™ on tehnyt tammikuussa 2015 Karkkilan lukiosta suunnitelman, joka kokoaa yhteen kaikki elinkelpoisen lukion mahdollistamiseen liittyvät asiat.

Jotta lukio voisi tulla toimeen Karkkilan kaltaisessa uusimaalaisessa pikkukaupungissa, on monen yhtäaikaisen asian oltava kunnossa. Näitä ovat lukion kiinnostavuus, oppisisällön haastavuus, opettajien laatu ja ahkeruus, kaupungin ja yritysten ehdoton ja välitön yhteistyö lukion kanssa.

Menestyvä lukio tarvitsee tuekseen myös hyvän talouden. Karkkilan noin 150 oppilaan lukio talous perustuu oppilaskohtaiseen valtionosuuteen, jota voidaan parantaa saamalla muualta Suomesta uusia oppilaita kouluun. Kun Karkkilan lukion vetovoima on muutamassa vuodessa kasvattanut oppilasmäärän 225 oppilaaseen, on lukio elinvoimaisempi.

Kaksi eri tasoa: oppisisältö ja liittyminen kaupunkiin

Lukiosuunnitelma koostuu lopulta kahdesta eri suunnitelmasta, lukion oppisisällöstä ja lukion liittymisestä kaupungin toimintoihin.

Oppisisällön suunnittelu on rehtorin, opettajien ja opetusministeriön vastuualuetta, johon apua on saatavissa mm. Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta. Tutkimuslaitos on jo esittänyt kiinnostuksensa osallistua kehitystyöhön. Tällä hetkellä (helmikuu 2015) ei ole tietoa, onko Karkkilan lukiolla tulossa omaa suunnitelmaa, samoin ministeriön ohjeet lukioluvan hakemiseksi ovat epämääräisiä.

Yleisesti voidaan todeta, että jos lukio ei ole vetovoimainen, on siinä jotain vikaa. Nuorille eikä Suomen kilpailukyvylle enää riitä, että lukio täyttää ns. normilukion keskitason, opetusvelvollisuuden täyttymisen ja valmistautumisen ylioppilaskirjoituksiin. Lukion on oltava paikallinen toimija samalla kun se täyttää ”Suomen edelläkävijyyden koulutuksessa”.

Jos Karkkilan lukiota viedään esimerkiksi ns. ilmiöpohjaisiin opintokokonaisuuksiin, vaatii se opettajakunnalta paljon sellaisia taitoja ja valmiuksia, joita heillä mitä ilmeisimmin nyt ole. Tässä voi piillä este lukion kehittämiselle, sillä henkilökunta voi joutua epämukavuusalueelle, jolloin vanhojen mallien jatkaminen on houkuttelampaa. Tämä johtaa lopulta lukion lakkauttamiseen. Opettajille ei myöskään ole mahdollista kehittää lukiota, sillä he eivät voi tehdä ylimääräisiä työtunteja, jos niistä ei makseta. Opettaja ei siis voi tehdä ns. startup-henkistä oman ammatin ja työpaikan kehittämistä. Lukio-opetuksen kehitäminen menee myös keskushallinto edellä, eli sisällöt ja menetelmät omaksutaan keskivertolukiossa jo mukavuussyistä.

Opettajakunnan osuus lukion kehittämisessä olisi ratkaisevaa, sillä vain heidän pätevyydellään ja osallistumisella lukio saa elinkelpoisen sisällön. Nykyisen normilukion jatkaminen tuskin riittää lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntäjälle, eli opetus- ja kulttuuriministeriölle. Siksi mm. Karkkilan lukiosta tarvitaan useita eri suunnitelmia: opettajien ja rehtorin suunnitelmat erikseen, kotien, yrittäjien ja yhdistysten intressit kirjattuna, ja laajemmat kaupunkisuunnitelmat, joissa kaikki kaupunkirakenteelliset toiminnot kootaan yhteen saumattomaksi pääsuunnitelmaksi.

Koska lukio liittyy, etenkin Karkkilan tapauksessa, keskusta-alueeseen, elinkeinoihin, kesätyöhön, (kevyeen) liikenteeseen ja tulevaisuuteen, voisi se olla kokoava tekijä Karkkilan elävöittämiseksi. Tässä lukiolaiset, kaupungin yritysten ja ammattilaisten panos olisi koottava yhteen. Luonteva koollekutsuja on kaupunki, joka voisi kutsua kaikki osapuolet talkoisiin, mieluummin samana aikana, kun ministeriön ohjeita odotellaan.

Karkkila voisi toimia myös kansallisena koollekutsujana lukiosuunnittelussa. Nyt kun kymmenet kukiot ovat aktivoitumassa toimintaan, tarvitaan taho, joka johtaa ideointia, sunnittelua ja vaihtoehtoisten mallien toteutusta. Tässä esitelty Iron College -malli on monilta osiltaan yleispätevä, jota voidaan soveltaa muidenkin pikkupaikkakuntien kohdalla. Yleispätevää ovat keskustan kehitys, kaupunkirakenteen eheytys, kauppojen ja palveluiden menestys, elinkeinojen turvaaminen, lähiliikenne, kesätyöt, kulttuuriaktivitetit ja koko kaupungin osallistuminen kehittämiseen ja rakentamiseen.

Karkkilan lukioon liittyvät yleiskuvaukset PDF-muodossa

15_Linkki-PDF-Karkkilan-lukio-Iron-College-In-Action-JRi-OAp  15_Linkki-PDF-Kesätyö-Karkkila-piha-puutaha-kotiapu-In-Action-JRi-OAp

Iron College -visio ja -ideasuunnitelma PDF-muodossa

15_Linkki-PDF-Karkkilan-lukio-visio-Iron-College-In-Action-JRi-OAp

Lukioon liittyvä kesätyö, esimerkkejä JPG-muodossa

15_Kesätyö-Karkkila-ranskalainen-tori-In-Action-JRi-OAp  15_Kesätyö-Karkkila-piha-puutaha-kotiapu-In-Action-JRi-OAp  15_Kesätyö-Karkkila-yritysten-some-web-In-Action-JRi-OAp   15_Kesätyö-Karkkila-Mini-Lasten-tehdas-In-Action-JRi-OAp   15_Kesätyö-Karkkila-markettipyorakierros-A5-In-Action-JRi-OAp   15_Kesätyö-Karkkila-markettipyorakierros-prosessi-A4-In-Action-JRi-OAp

Karkkilan kaupunki ja lukio ovat ottaneet Iron College -mallin ystävällisesti vastaan. Lukion konseptointi on laaja tehtävä jo yksin oppisisällön, hallinnon ja talouden osilta. Kun lukion suunnitteluun yhdistetään kaupungin aktiviteetteja, elinkeinoja ja itse kaupunkirakenteen organisointia, on kyse laajasta mutta toisiaan tukevasta valmistautumisesta.

Sosiaalinen media on yhdessä viikossa saanut lukiovisioinnin vauhtiin. Samalla tavalla sosiaalinen media voi koota yhteen ja vauhdittaa lukiolaiset, kodit, kaupunkilaiset, yhdistykset ja yritykset viranomaisten ohessa toteuttamaan lukiolle hienon suunnitelman, joka otetaan huomioon ministeriön lupahakemuksissa. Paikallinen media on ollut esimerkillisen aktiivinen lukiokehityksessä.

Mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?

Nyt, kun ministeriö ja kaupunkien lukiot ovat epämääräisessä tilassa luvanhakuprosessin ja lukiosisältöjen suhteen, voisi vaikkapa 10 lukiota liittoutua ja esittää tahtotilansa toteuttaa elinvoimainen ja omaleimainen suunnitelma. Iron Collegen kampus-, elinkeino- ja tuotantosuuntautunut sivistyslukio voisi saada seurakseen esim. Turusta tai Hangosta merilukion, jonka opetus tapahtuu osaksi Itämerellä, ja lukio suuntautuisi logistiikkaan, Itämeren ympäristön kieliin ja alueen suojeluun. Utsjoki tai Enontekiö voisi vahvistaa lukiotaan arktisella suuntautumisella Pohjoiskalottilukiolla, jossa yhteydet pohjoisen Norjaan ja Murmanskin alueelle ovat oleellisia. Kielinä voisivat olla kolme saamenkieltämme (pohjois-, inarin- ja kolttasaame), ruotsi, norja, englanti, venäjä, ranska, tietysti saksa ja kesälomille espanja. Tämän Lapin lukion vanhempainyhdistys voisi rahoittaa vapaa-ajantoimintaa miljoonilla euroilla, kun vain laittaa pystyyn muutaman matkailupalvelun. Kun mukaan saadaan vielä seitsemän lukiota, voi VR jo varustaa meille lukiovaunun, joka liitetään minkä tahansa junan perään, jotta opiskelijat voivat käydä vaihtamassa ajatuksia. Missä on silloin maailman media? Heille on tehty lukiovaunun perään mediavaunu.

15_Karkkilan-lukio-Iron-College-juna-train-In-Action-JRi-OApSanomattakin on selvää, että jokaisen lukion tulee täyttää tulevan normilukion vaatimukset, mutta vetovoimatekijöinä olisivat paikallinen ponnekkuus, paikkakunnan asukkaiden sitoutuminen, yritysten mukaan tuleminen. Tietysti ministeriö voisi olla myös sivistyneesti mukana.

Lukio ja sen tehtävä kaupungissa ja kunnassa on aivan normaalin innovoinnin kohde, kuten ICT, cleantech ja nanoteknologiakin. Karkkilaa tuskin haittaisi se, että kaupunki tulisi tunnetuksi parhaiden uusien lukioiden koollekutsujana.

 

_____________________:____________________

 

Outi Alapekkala and Juhani Risku are working for the youth and humanity, in english, in french. innovation like game, camera movie, film are in action in social and societal solutions to iphone, android, windows and ICT. mikä on kuinka innovaatio

Mainokset